Ensimmäinen Meilin (MeIl) tunti käytettiin pienryhmissä valittujen kiinnostavien videoiden tai mediakuvien tutkimiseen. Tyylien skaala oli laaja: oli kaikkea karmivasta autodokumentista kissavideoon, Amnestyn ihmisoikeuskuvasta ihmisten bussipysäkkikäyttäytymistä tutkivaan kuvaan...
Jälleen kerran huomasimme, kuinka katsojan omat muistot ja menneisyys sekä katsomishetken tunteet vaikuttavat siihen, mitä näemme ja miten näemme asioita. Puhuimme paljon tunnin aikana ja sivusimme monia vakavia aiheita. Kaiken kaikkiaan oli oikein hauska ja yleissivistävä tunti, koska aaltoileva keskustelu pysyi kuitenkin onneksi suurin piirtein kiinni aiheessa.
Mutta yksi asia jäi oikein vaivaamaan minua, ja nyt otan siitä selvää.
Olen kuullut siskoltani, joka opiskelee mediatutkimusta, meemeistä. Luulin, että nämä ovat internetin välityksellä kulovalkean tavoin leviäviä mediasisältöjä, joihin aletaan viitata myös muissa medioissa. Tänään meille kuitenkin kerrottiin viraali-termistä, joka tarkoitti tismalleen samaa. Kuka kukin siis on?
Wikipedia auttaa:
Meemi (engl. meme, kreik. mimesis) pn kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys.
meemillä voidaan viitata myös internet-ilmiöön.
--> Internet-ilmiöksi kutsutaan internetissä
leviävää asiaa, joka saavuttaa toisinaan suuren suosion leviten
nopeasti verkossa. Jotkut ilmiöstä ovat lyhytikäisiä, jotkin pysyvät
suosiossa vuosikausia.
Viraalimarkkinointi tai virusmarkkinointi (engl. word-of-mouth, WOM) on markkinointia, jossa mainosviesti kulkee ihmiseltä toiselle nopeasti.
Viraaliefekti tai meemi (”nettijuoru, puskaradio”) on Internetissä tapahtuva tiedon nopea leviäminen sivustojen linkityksen ja jatkolinkityksen avulla. (...) Viraalimarkkinointi perustuu meemien käyttöön.
Niin että selvisi sitten sekin!
Bisoux bisoux,
Veera
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti